Myssytehtailija

Tiedätte varmaan sen tunteen kun johonkin neulemalliin tykästyy ikihyviksi? Mulle on käynyt niin tämän pienten lasten DropsDesignin korvaläppäpipon kanssa. Teen niitä mielelläni vaikka kuinka monta. Niitä onkin tullut tehtailtua jo jokunen ja useammalle on näin joulun alla tullut jo varattua langat.

Lankana käytän tähän aina ohjeen mukaisesti Drops Merino Extra Fine -lankaa. Tutustuin lankaan tämän ohjeen myötä ja se oli rakkautta ensi kosketuksella. Ihanan pehmoinen ja neulejälkikin varsin kaunista. Kulutuksenkestävyys on tällä hetkellä kovassa testissä ja jossain vaiheessa pitäisi vielä uskaltautua testaamaan pesunkestoa.

En oikein edes tiedä, mikä tässä mallissa niin eritoten viehättää. Nimittäin inhoan tuota kun alussa lisätään silmukoita niin paljon. Ja noitten solmimisnauhojen teko on kanssa jotenkin tosi mälsää. Mutta niin, onhan tämä myös: kiva malli, simppeli, nopea valmistumaan, ihana lanka ja perinpohjin opeteltu malli.

Alla kuvia vanhimmasta toteutuksesta uusimpaan. Jonkin verran on (toivoakseni) havaittavissa kehittymistä. Alussa vielä päättelin langanpätkiä miten sattuu ja niitä näkyykin ikävästi työn reunoilla. Alussa mulla ei myöskään ollut pyöröpuikkoa ja puikkojen vaihtokohdan ikävä kyllä erottuvat työstä.

pa285481-pipoja-pien
pa285491-viljan-pipo

p7273791pipot

pa105387-myssya

Malli: DROPS Baby 20-8.
Lanka: Drops Merino Extra Fine
Puikot: koon 4 sukkapuikot ja 40cm pyöröpuikko, 3,5 koon 40cm pyöröpuikko (joustinneuleessa).

Noiden korvaläppien suhteen olen muuten välillä soveltanut omiani. Olen viimeisillä kerroksilla kaventanut molemmista päistä jotta olen saanut läpän pituuden täsmäämään ohjeen kanssa. Ja toisinaan jätän korvaläpät kokonaan tekemättä (tykkään alle vuoden ikäisellä vauvalla pitää läpätöntä pipoa päiväunilla vaunuissa).

 

Nyt kun olen löytänyt luotto-ohjeen pienten lasten läppäpipoon niin kuulisin mielelläni teidän luotto-ohjeita muihin neuleisiin. Kaipaisin kovasti vinkkejä sukkiin, lapasiin, aikuisten pipoihin ym ym…

Käsin tehtyä

Hurahdin tämän vuoden aikana toden teolla käsitöihin. Innostuksen syvetessä halusin alkaa jakamaan juttuja tuotoksistani sekä tartuttamaan myös muihin intoa käsitöitä kohtaan. Tästä lähti liikkeelle tämä Käsin tehtyä -blogi.

Olen vielä aika aloittelija näissä käsityöjutuissa. Nuoruudessa tuli käsitöitä harrastettua jonkin verran, mutta sitten hommassa oli liki kahdenkymmenen vuoden tauko. Lihasmuistissa on yllättävän paljon perusjuttuja. Lisäksi tykkään rohkeasti kokeilla uusia juttuja, sekä ohjeiden avulla että ”minä itte”-kehittelemällä.

Tyylini on (ainakin toistaiseksi) tehdä melko konstailemattomia juttuja. Ei vielä kirjoneuleita minulle. Eikä pitsineuletta tai muitakaan kovin monimutkaisia juttuja. Olen muutenkin sellaista ”yksinkertainen on kaunista” -tyyppiä, noin niinkus pääsääntöisesti.

Muiden blogeja selaillessa olen huomannut, miten jokaisella tuntuu olevan se oma juttu, oli se sitten villasukat tai vaikka huivit. Mulla se omin juttu on vielä vähän hakusessa, eiköhän sekin löydy. Jos mun pitäisi veikkailla niin näitä juttuja tullaan näkemään täällä:

  • neulottuja asusteita, esimerkiksi pipoja, lapasia, sukkia
  • muitakin neulottuja vaatteita (eritoten lapsille)
  • virkattuja ja neulottuja pehmoeläimiä
  • joulujuttuja, tähän on jo moooonta ideaaa, saa nähdä tuleeko niitä vallan 24 😉
  • erilaisia käsintehtyjä sisustusjuttuja
  • (ommeltuja arkivaatteita lapsille ja itselle)

Tämän postauksen myötä alan isommin levittää sanaa tästä blogista. Vitsi mua jännittää :).

 

Seuraa Käsin tehtyä Facebookissa

Seuraa Bloglovin’in avulla

Seuraa Instagramissa Sarinka80

 

161113_mainoskuva_800

Peppiina Pöllönen

pb055837-peppiina-pollonen

Olen tehnyt jo pidempään erilaisia juttuja hyvin hillitynvärisistä langoista. Yhtäkkiä aivot alkoivat huutaa, että väriä väriä väriä! Niinpä nappasin Oranssia ja keltaista Drops Paris -lankaa ja aloin väsätä amigurumia (harvoin muuten tulee aloitettua työtä pelkästään värin takia, mutta näin tällä kertaa).

Olen aina ajatellut, että amigurumit ovat sellaisia pieniä söpöläisiä. Noh, kyllähän se tiedossa oli, että lankavalinta vaikuttaa asiaan hyvin paljon. Eikä tästä nyt ihan sellaista miniatyyrisöpöläistä tullut, mutta söpö tämäkin (huomautus: käteni ei ole mikään pienenpieni):

pb055824-peppiinakadessa

Malli: Peppiina pöllö kirjassa: Amigurumit, Helpot, söpöt ja nopeat (kirj. Elina Hiltunen)
Lanka: Drops Paris oranssi ja keltainen, silmissä mustaa ja valkoista Novita Huvilaa
Koukku: 5, silmät 2,5 (?)

Ihan ei mennyt niinkuin strömsössä tämä(kään). Onnistuin jostain nykäisemään tuonne pari ylimääräistä silmukkaa (mulle tuntuu aina käyvän niin kun teen ympyrää). Tein sitten jonkin verran ylimääräisiä kerroksia että sain mielestäni sopusuhtaisen.

Ja ohjeen parista viimeisestä rivistä en oikein saanut selkoa. Vikaa voi toki olla ohjelukutaidossakin, mutta kuva ja ohjeen kehotus liittää etu- ja takapuoli yhteen jo toiseksi viimeisellä kerroksella eivät mielestäni oikein natsanneet, samaten viimeisen rivin ohjeistus mietitytti. Itse yhdistin etu- ja takapuolen viimeisellä kerroksella keltaisella langalla tehden kiinteitä silmukoita.

Ihan mukavahan tuota oli väsätä. Isolla langalla ja isolla koukulla sai joutuisasti tällaisen vähän isommankin kaverin tehtyä. Käsien päälle tuo kyllä kävi, varsinkin kun käsiala ei meinannut aina pysyä sopivan löysänä.

Tämä kaveri taitaa mennä meidän 2v-taaperon joulukalenterin yllätykseksi. Haaveena olisi myös tehdä tälle vielä pikkusisko vähän pienemmällä (mutta vähintäänkin yhtä räikeällä) langalla.

Meni vähän överiksi

pa235462_lankoja

Tais karata vähän lankaostokset lapasesta. Pää pursuaa erilaisia ideoita puikoilla ja virkkuukoukuilla toteutettavaksi. Pitihän niihin sitten lankojakin hieman hankkia. Olisi ehkä toisaalta voinut kyllä miettiä, että missä välissä ajattelin nämä runsaat 3kg ja 7km lankaa työstää valmiiksi tuotteiksi.

No mutta, ennen tykkäsin ostella kirjoja, nykyään harrastuksenani on näköjään ostella lankoja (ja joo, en mä kaikkia niitä kirjojakaan ole ehtinyt lukea). Ja jos nyt meni vähän överiksi, niin arvatkaa mitä tein tänään lohduttautuakseni. Kyllä, ostin vähän lisää lankoja.

Hapuilevaa korttinäpertelyä

Kun neuloosi on iskenyt, niin mitään ei näemmä voi enää ostaa kaupasta valmiina. No, kokeilimpa sitten tehdä naimisiin meneville kavereille kortin, ihan itse. Askartelu ei oikein iske, mutta neulomisen ja virkkaamisen käyttäminen kaikkeen mahdolliseen kyllä.

Jos jotain tuli todistettua, niin ihan täysin omasta päästä näitä juttuja ei ainakaan kannata ryhtyä kehittelemään. Ainakaan keskellä yötä. Vai oletteko eri mieltä. Itse ”keksityt”:

rumat-torsot

Seuraavat versiot:

torsot2

Juu, olisi sitä ihan pikkaisenkin järkeä käyttäen voinut tajuta, että tuosta kolmiosta tulee siistimpi jos aloittaa sen tuolta kärjestä ja lisäilee silmukoita reunoihin. Tai toisena vaihtoehtona olisi ollut jotenkin vaikka vähän nätimmin kavennella niitä silmukoita. Mutta tulipahan nyherrettyä.

Kun olin tehnyt nuo ensimmäiset viritelmät niin aloin hakea netistä mallia sydämen virkkaamiseen. Life with Mari -blogin kirjoituksesta lähdin hakemaan suuntaa ja samalla lamppu syttyi noiden kolmioiden suhteen. Ekasta sydämestä tuli tähän tarkoitukseen kyllä iso. Ja seuraavasta muhkurainen (mutta omaan tyyliini just sopiva):

sydamet

Tuon jälkeen tein sitten vielä nopsasti uudet kolmiot ja lopuksi vielä pari pientä ympyrää. Kiinnitys kuumaliimapyssyllä (ihka eka kerta sitä lajia).

img_20161008_111038_kortti

Malli: omasta päästä
Langat: värin mukaan valittuna punainen Novita Nalle, persikka Drops Paris, valkoinen Novita Huvila, tummansininen Drops Merino Extra Fine.

Sivuhuomautuksena sanottakoon, että itselleni hieman yllättäen tuo merinovillalanka ei ollut se kenkuin virkkailla. Hankalimmaksi muotoutui tuo Paris-lanka. Ja tuon Paris-langan kun olen juuri ostanut amigurumien virkkaamiseen, että onnea vain mulle.

 

Tulihan siitä aika… taiteellinen 😀 😀 😀 .

 
Edit 14.11.16: mä oon ny monesti pohtinut että otanko tän julkasun pois, että onko vähän nolo. Mutta ei, en nyt ala sensuroida itseäni.

Kuumiin hetkiin

Olimme saaneet kutsun häihin, jossa lahjatoiveena oli matkakassan kerryttäminen. Neuloosin iskettyä halusin kuitenkin viedä jotain konkreettista ja itsetehtyä. Jotain mitä molemmat voisivat käyttää, jotain hyödyllistä. Siitä se ajatus sitten lähti.

pa055268_lappu

Malli: Drops Desingin Jamie’s (hieman muokattuna, silmukoita 18, tumma raita alussa vähän pidempi)
Lanka: Drops Paris valkoinen ja tummanharmaa
Puikot: 7

Sain siis inspiraation tehdä patalaput ja pannunalusen (pannunalusesta juttua jo aiemmin). Nää patalaput oli kyllä supernopeet tehdä kun kudottiin isoilla puikoilla kolminkertaisella langalla ainaoikein-neuletta. Ei tainnut mennä kahtakaan tuntia per lappu.

Hieman kyllä sekoilin tuossa tehdessäni. Otin numeroa isommat puikot kun tuntui että tulee muuten liian jähmeää. Ja kun olin tehnyt alun niin totesin että tulee liian leveää, joten vähensin silmukoita. Noh, niinhän siinä sitten kävi, että työ meni hieman kasaan kutomisen edetessä, alkuperäinen silmukkamäärä olisi tainnut ollakin suht passeli. No, tein ihan hieman ohjetta pidemmät sitten vastaavasti.

Ihan oli muuten näpsäkät tehdä, mutta virheitä ei kannata viljellä, eli kannattaa olla hyvinkin tarkkana ettei yksikään lanka jää matkasta. Yhden virheen korjasin muutaman kerroksen päästä ja voin sanoa, että oli aikas mielenkiintoista. Ainakin yksi virhe tuonne jäi kun ihan lopussa huomasin virheen alkukerroksissa. Niin ja päättely oli kanssa kenkkua, tein lopulta virkkuukoululla etten halkonut niin herkästi lankoja kun muuten tuli herkästi rumaa jälkeä.

Näiden käytännöllisyydestä en osaa sanoa täyttä varmuutta. Tuntuivat omaan käteen jotenkin löperöiltä, ei saanut oikein tuntumaa (en tiedä pahensiko asiaa se kun vaihdoin isompiin puikkoihin). Täytyisi varmaan tehdä yhdet omaan käyttöön ja testailla toimivuutta. Toisaalta olen kyllä itse selvästi sellaista patakinnas-tyyppiä niin en liene kovin hyvä koehenkilö.

Niin juu ja nämähän sopivat ihan mainiosti häihin teemallisesti. Saivat saatesanoikseen että tässä jotain ekstraa KUUMIIN HETKIIN :).

pa055323_haalahja

Ihka ensimmäinen huovutustyöni

Ensimmäiseksi huovutustyöksi ikinä valikoitui pesukoneessa huovutettu pannunalunen. Ensin tein nyppyä nypyn perään (empä kyllä noita nyppyjäkään muista ennen tehneeni):

pa025215-pannunalunen

Itse työstämisestä voinen sanoa, että ei ihan ykköslempipuuhaksi taida tämä nousta. Löyhästä villalangasta tuppasi koko ajan tulla vain osa puikolle. Ja työstäminen kävi käsien päälle, oli jotenkin aika raskasta puuhaa. Suhteellisen nopeaa kuitenkin (vaikka nyppyjen teon takia senttejä tulikin aika maltilliseen tahtiin), tosin tuon tekeminen tuntui silti kestävän ikuisuuden kun sitä ei montaa tuntia voinut edistää päivässä ettei kädet menneet ihan toimintakyvyttömiksi.

Päättelyvaiheessa yllätyin siitä, että lopulta sain hyvin pääteltyä työn isoimmalla parsinneulallani. Eli vaikka lanka näyttää paksulta niin olikin sitten käytännössä yllättävän ohutta.

pa025221-neula-ja-lanka

Tässä työ ennen huovutusta:

pa025213pannunalunene_ennen_pesua

 

Ja huovutuksen jälkeen:

pa055256_pannunalunen

Malli: DROPDS Extra 0-581
Lanka: Drops Eskimo,värinä Hiekka
Puikot: 8

Ensimmäiseksi huovutustyöksi mielestäni ihan jees. Vähän noista kulmista tuli litistyneet kun venyttelin tuota muotoonsa, mutta muuten suht OK. Vastasi myös aika hyvin ohjeen kokoa, mitat noin 17cm*18cm.

Ja vaikka tämä oli aika raskas työstää niin ei taatusti jää ainoaksi pesukonehuovutuksekseni, oli se sen verran mielenkiintoista odotella, että millainen tuote sieltä ulos tulee.

Välipalaksi säärystimet

Koska edellinen työ alkoi loppua kohden hieman tökkiä, päätin seuraavaksi tehdä jotain nopeaa ja yksinkertaista. Päädyin tekemään säärystimet meidän taaperolle. Olivat ehdottomasti tarpeellisetkin, haalareiden lahje kun tuppaa välillä nousemaan ja nilkka vilkkumaan.

Langaksi valikoitui suosikkini Drops Merino Extra Fine. Silmukkamäärän kopioin jostain sukkaohjeesta, 48s. Kudoin 3,5 puikoilla n. 15cm. Jotta näistä ei ihan tylsät olisi tulleet niin tein pientä raitaa, sain samalla sopivasti harjoitella langan kuljetusta. Aikaa näiden tekemiseen taisi mennä työpäivän verran (en taida olla järin nopea tässä touhussa).

pa015193_saarystimet_pien

Malli: Omasta päästä (48s, 2o 2n joustinta, n.15cm)
Lanka: Drops Merino Extra Fine
Puikot: 3,5

No, isothan niistä tuli kuin mitkä, mahtuvat omaan jalkaanikin. Ajavat kuitenkin hyvin asiansa ulkokäytössä.

Ajattelin kuvata säärystimet myös taaperon päällä. Siinäpä ovat, vauhdissa mukana (toisin kuin kamera).

pa035246_saarystimet_liikkeella_pien

Esit: mun täytyy muistaa jotenkin väärin tuo näihin käytetty aika. Oliskohan 4h per tää pari lähempänä oikeaa, hmmmm…

Pikkutytön villatakki

Tämä on nyt se syyllinen. Siis neuloosiini. Tai ainakin tästä se ryöpsähti valloilleen. Tuli erään nettikeskustelun pohjalta voittamaton tarve tehdä meidän 2v taaperolle villatakki ja käyttää tuota villatakkia 2v-kuvauksissa (koska omissa 1v kuvauksissanikin oli esikoisen päällä itse tekemäni villatakki).

160926_villapaita

Malli: Drops Designin DROPS Baby 18-10
L
anka: Merino Extra Fine, väriltään vanharoosa
Napit: Drops Designin 1,5cm kokoiset Inka-napit
Puikot: 4,5 pyörypuikko pituudeltaan 60cm

Hyvänä suorituksena pidän sitä, että tämä tosiaan valmistui ajallaan, alle kolmessa viikossa. Syntymäpäivänä vielä päättelin viimeisen langanpään paidan jo ollessa taaperon päällä. Niin juu ja ihan hyviä kuviakin sain, siis taaperosta tämän kanssa. Omaksikin harmikseni pyrin välttämään kuvien julkaisemista lapsistani, joten joudutte tyytymään melko kehnoon kuvaan pelkästä villatakista (täytyy tosissaan keksiä että mm. millaista taustaa vasten näitä kuvia ottaa).

Tein villatakin 98-104 cm -ohjeella. Taaperomme on toistaiseksi 89 cm, mutta kasvaa tällä hetkellä yli sentin kuukaudessa, mieluummin tein hieman reilulla ohjeella (varsinkin kun käsialani tuppaa olla ihan hieman tiukanpuoleista). Ja ihan hyvältä näytti päällä.

Voisin muutes varoittaa, että ainakin tuossa isoimmassa koossa on kyllä todella tarkkaan laskettu langanmenekki. Minulla 250 grammasta lankaa nimittäin jäi vain päättelylangat:

p9265191_villatakkilangat

Ja taidanpa pysyä nyt jonkin aikaa vähän pienemmissä töissä, otti hieman tiukille tässä tuon selkäkappaleen teko loppuun asti. Että ehkä en sitten kuitenkaan ihan lähiaikoina tee itselleni paitaa tai hametta tmv.

Epäblogi

Muhun iski pahimman luokan neuloosi tuossa muutama viikko sitten. Suunnitelmat on niin x määrälle sukkia ja lapasia kuin hameita, mekkoja, villatakkeja, pipoja, kaulureita, kaulaliinoja, käsilaukkuja, torkkupeittoja, heijastimia, sisustusesineitä, joulukoristeita jne jne. Vielä kun olisi se aika niitä toteuttaa.

Ja samalla kun neuloosi syveni, alkoi haaveissa siintää aiheeseen liittyvän blogin perustaminen. Meinasin kuitenkin olla vallan ylikriittinen aiheen suhteen. Minusta kun blogi on sellainen, minkä pitäisi päivittyä usein ja aika säännöllisestikin. Ja vaikka käsityökärpänen on nyt iskenyt, sitä ei tiedä millä vauhdilla saa valmista ja säilyykö into samanlaisena jatkossa. Ja jos ei ole (valmiita) käsitöitä niin ei ole myöskään mitään kirjoitettavaa.

Joten päätin, että tämä on nyt jonkinlainen epäblogi. En ota painetta julkaisuaikataulusta, vaan keskityn nauttimaan käsitöistä ja niistä kertomisesta. Itselleni epätyypilliseen tapaan en myöskään hieronut tämän blogin ulkoasua viimeistä piirtoa vaille valmiiksi ennen julkaisua, vaan muokkailen tätä tässä ajan saatossa.