ilahduta käsintehdyllä

Yllärisukat

Tein ystävälleni yllätyksenä villasukat. Pysyn kannassani, on hitsin kivaa tehdä yllätyksenä näitä käsitöitä :). Tämä on itseasiassa helmikuun vastineeni omaan Ilahduta käsintehdyllä -haasteeseeni.

Valitsin langat, joista mieleeni tuli tämä ystävä, oikeastaan ne oli ne langat jotka vaati että juuri tämä työ tehdään juuri nyt :D. Lankoina käytössä Novita 7 veljestä hunaja ja Novita 7 veljestä Polaris Ilta-aurinko (ostohetkelläni nimeltään hunaja-oranssi-luumu).

Sivumennen sanoen tuo Polaris oli kyllä keränä monin verroin herkumpi, kudottuna tuosta tulee jotenkin tosi levotonta ja tuo luumu jotenki hallitsee. Harmituksena myös, että Polariksen hunaja oli kovin eri sävyistä kuin yksivärinen hunaja.

No, joka tapauksessa, ihan kivat tiikeriraitasukat näistä tuli:

Lanka: Novita 7 veljestä hunaja ja Novita 7 veljestä Polaris Ilta-aurinko
Puikot: 3,5 mm
Ohje: perusvillasukat vahvistamattomalla kantapäällä ja sädekavennuksella, silmukoita 48. Raidoissa hunajaa 2krs ja polarista 3krs.

 

PS. Pahoitteluni, että blogissa on ollut niin hiljasta lähiaikoina. Voisin selittää kaikkea rempasta kamerapiuhan katoamiseen ja blogialustan teknisiin ongelmiin, mutta toteampa vain, että olen yrittänyt ottaa tämän bloggaamisen rennosti harrastuksena, eli en ole ottanut suuria paineita julkaisun suhteen. Valmistuneita ja puolivalmiita käsitöitä on nyt ainakin jonoksi asti :).

Saumuriharjoitteluna vauvanpöksyjä

Viime viikon lastenvaatekurssikerralla pääsin jo oikein tositoimiin. Surauttelin parit vauvanpöksyt saumurilla.

Ja voi, se saumurilla suristelu oli kyllä hauskaa. Välillä vähän haasteellista ja jännittävää, mutta hauskaa yhtäkaikki (hauskempaa kuin se kankaiden leikkaaminen, se on jotenkin pelottavaa). Ja oli ihan mahtavaa saada jotain valmista, ja niin nopeasti. En meinannut seuraavana yönä saada lainkaan unta kun olin niin tohkeissani.

Tein siis pöksyt, joissa kaiken ompelun sai suristella saumurilla. Ohjeeseen olisi kuulunut kuminauhavyötärö, mutta sen korvasin resorilla. En pelkästään tuon saumuroinnin takia vaan myös koska tykkään vauvalla enemmän resorivyötäröstä, joka ei paina masua.

Kahdet pöksyt sain lopulta valmiiksi. Toiset omalle tytölle ja toiset eräälle vertaisryhmän pikkupojalle, jonka osaksi on annettu enemmän sairastelua kuin yhdelle pikkuiselle kuuluisi. Tämä toimi samalla hyvää mieltä käsin tehdyillä -haasteen tammikuun työnä.

Näiden myötä opettelin tuota perussaumojen tekoa saumurilla, trikookankaan käsittelyä sekä resorien ompelua. Ehdottomasti haasteellisimpia olivat nuo resorit, eikä niistä nyt ihan täydellisiä tullutkaan. Yhden lahkeensuun osalta sain hyvää oppia siitä, mitä tapahtuu jos ei ole tarpeeksi tarkkana työn aloituksen ja lopetuksen kanssa tuollaisessa suljetussa saumurisaumassa, jäi sellainen hassu kolmio kun en ollut tarpeeksi tarkkana.

Olen ihan hurjan ylpeä noista pöksyistä. Ne näyttää ihan housuilta <3. Ja tuntuivat olevan ihan passelit meidän vauvan jalassakin (vähän isot, vaikka ovatkin meidän tytsyn käyttämää kokoa, eli 74cm). Eihän ne mitkään väri-ilottelut ole, mutta ihan just sopivat värikkäiden bodyjen kanssa. Vitsit miten ihana on nähdä omalla tenavalla itsetehtyjä juttuja, en pääse siitä millään yli :).

Kankaat: Eurokankaan palalaarista harmaata trikoota sekä Eurokankaasta mustaa resoria.
Kaavat: Ottobre 4/2016, Sweat & Merino -housut (vyötärö muutettu resorivyötäröksi)

 

Tätä lisää!!

Hyvää mieltä käsintehdyillä

Joulun aikaan sitä huomaa, miten kiva on tehdä erilaisia käsitöitä lahjaksi. Mutta joulu on vain kerran vuodessa. Ja tuntuu hassulta keskittää läheisten ilahduttaminen vain jouluun (ja muutamien osalta lisäksi syntymäpäiviin). Monet tuntuvat aloittavan joululahjojen tekemisen heti tammikuussa. Mutta miksi ihmeessä odottaa jouluun asti?

Mielessäni on pyörinyt jo syksystä lähtien kaikenlaisia kivoja käsityöprojekteja, joiden tuotoksilla olisi niiiin kiva ilahduttaa lähimmäisiä. Mutta en malta kyllä odottaa ensi jouluun asti. Enkä toisaalta ehtinyt tehdä niitä tuohon juuri juhlimaamme jouluun kun olin niin hurahtanut joulukoristeisiin ja joulukalenterin pitämiseen täällä blogissa.

Joten siitä se ajatus sitten lähti. Mitäs jos ilahduttaisin jotakuta elämääni kuuluvaa ihmistä tämän alkaneen vuoden jokaisena kuukautena. Jollain pienellä tai isommalla itse käsin tekemälläni tuotoksella. Ihan ilman sen kummempaa syytä (syntymäpäivä-nimipäivä-mitä-näitä-nyt-on), ihan vaan kun haluan ilahduttaa juuri sitä ihmistä, juuri silloin. Ja käsintehdyllä koska niissä on aina ihan eri tavalla sitä tunnetta mukana.

Vitsi, joooooo, just niin mä haluun tehdä.

Ja mä olen nyt niin innostunut tästä että haastan kaikki tämän lukeneet mukaan! Ja haastakaa tekin vielä muita! Koska uskon, että tästä tulee takuulla hyvä mieli.

 

Ja tämän voi käsittää suppeasti koskemaan omaa lähipiiriä tai laajasti lähimmäinen-käsitteenä käsittämään vaikka koko maailman ihmiset (ja vaikka eläimet siihen päälle). Käsin tehdyssäkin vain mielikuvitus on rajana. Toisaalta, koska ajatus on ilahduttaa ja tuoda hyvää mieltä, niin täytyy muistaa olla myös armollinen itselle. Jos ei jonain kuukautena ehdi tai jaksa niin siihen ei onneksi maailma kaadu, kukaan ei jää paitsi kun ei edes tiennyt että hänelle oli kaavailtu ihanaa yllätystä.

 

Kuka lähtee mukaan?