Lapaset, joissa mikään ei onnistunut

Näissä lapasissa ei kyllä onnistunut oikein mikään. Noin niin kuin asiaa sen kummemmin kaunistelematta. Mutta kerrotaan toki hieman tarkemmin.

Projekti lähti käyntiin siitä, että osallistuin yhteen joululahjarinkiin. Tehtäväkseni tuli hankkia lahja ihmiselle, jonka lempivärejä ovat harmaan eri sävyt sekä tumman sininen yhdistettynä puhtaan valkoiseen. Näillä ajatuksin siis lankaostoksille.

Kävihän sitten niin, että eihän se ostamani lanka ollut mitään puhtaan valkoista. Vaan luonnonvalkoista (tuntuu tuo luonnonvalkoinen nykyään olevan the juttu). Ajattelin, että ei kai sillä niin väliä. Lapasia työstäessäni jouduin kuitenkin toteamaan, että tummansininen ja puhtaan valkoinen sopinevat aivan eri tavalla kavereiksi kuin tumman sininen ja luonnonvalkoinen. Että ei sitten menneet värit ihan putkeen.

Värien käytön suunnittelin noihin itse. Raidoituksessa muuttui suunnitelma lennosta ja laiskana purkajana tuonne jäi sitten yksi vähän väärän pituinen raita. Että ei mennyt putkeen sekään.

Entäs sitten valitsemani ohje. Etsin tapani mukaan ohjeen Dropsin sivuilta, nyt valikoitui kokeiluun Winter Waves. Tai en minä tuolta ottanut muuta kuin silmukkamäärät. Mm. peukalokiila aloitettiin mallissa ihan hassun myöhään, joten siinäkin taisin vähän sovellella itsekseni. Muistelin että lahjan saaja olisi melko siro, joten ajattelin että S/M-koko voisi olla bueno. No tuota. Ei niistä sitten ihan ehkä aikuisen käteen sopivia tullut. Että mulla oli sitten väärää väriä olevat liian pienet pienet lapaset. Kerrassaan hienoa.

Teinpä sitten kuitenkin lapaset loppuun. Vain todetakseni, että en mä nyt niitä sille lahjarinkiläiselle voi lähettää. Jäivät hetkeksi hyllyyn. Somessa huhuiltiin joulun tienoilla neuleita tulipalossa kotinsa menettäneille kuopionseutulaisille. Lähetin nämä lapaset sinne. Vaikka kaikki muu meni pieleen niin ihanan pehmoiset ja lämpöiset nuo kuitenkin ovat. Ja ehkä jollain lapsukaisella on niihin sopivan kokoiset kädetkin.

Materiaali: Drops Merino Extra Fine
Työvälineet: 3 mm ja 3,5 mm sukkapuikot
Ohje: silmukat ja mitat Drops Design Winter Waves, muuten omaa soveltelua.

Nössö lastenvaatekurssilla

Vaikka olen hätinä saanut palautettua mieleen neulonnan ja virkkauksen perusteet, olen nyt lähtenyt opettelemaan vielä uutta juttua, eli ompelua. Kun käsityökärpänen puraisee niin se puraisee näköjään kunnolla.

Aloitin viime viikolla Vantaan aikuisopiston järjestämän Lastenvaatekurssin. Ajatuksenani olisi opetella noita ompelun perusjuttuja mieluisassa muodossa tekemällä kaikkea kivaa lapsosille. Osaamispohjana ihan sellainen peruskoulun taitotaso. Kun menin kurssille (puoli tuntia myöhässä, kiitos kuopuksen), muut kurssilaiset olivat jo kovasti työn touhussa leikkaamassa kaavoja ja kankaita. Myönnetään, järkytyin ihan hieman kun itse en pariinkymmeneen vuoteen ollut kangassaksiin koskenut. No, kuulemma muut ovat käyneet jo aiemmin kyseisellä kurssilla.

Kovin pitkälle en ole vieläkään päässyt: ensimmäisellä kerralla sain leikattua yhdet kaavat ja toisella kerralla leikattua niillä kaavoilla kankaat sekä ommeltua peräti olkasaumat. Olin ajatellut, että harjoituskappaleiksi Eurokankaan palalaareista hankkimillani kankailla voisin vain surautella menemään, mutta jotenkin vain huomaan tuhraavani ja nyhertäväni pikkutarkasti ties mitä raidansuuntia (kankaasta, joka tuntuu olevan vinkeä ja väärä ihan joka suuntaan). No, pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.

img_200306-kassakurssi

Sain jotain tehtyä tai en, niin tykkään ihan hurrrjasti tuosta kurssista. Muiden kanssa voi työskentelyn lomassa luontevasti puhua niin käsitöistä kuin lapsistakin (about ainoat aiheet, joista minulla tällä hetkellä oikeasti on jotain sanottavaa). Ihanan rentouttavaa olla hetken poissa kotoa, olla jotain muutakin kuin äiti. Nimittäin tuolla olen enemmän sellaisessa käsityöläisen roolissa (okei, käsityöharrastajan, tai käsityönoviisin. Mutta pointti ei ole äitiys vaan tuo käsillä tekeminen).

Tämä uusi harrastus on muutes poikinut ihan oman mielenkiintoisen (ja monelle käsityöharrastajalle todennäköisesti hyvin tutun) lieveilmiönsä: olin onnistunut kuluttaa kangasostoksiin about 300 € jo ennen kuin olin edes koskenut ompelukoneeseen. Kankaiden shoppailu vain on jotenkin niin ihanan rentouttavaa ja meditatiivista. Miettiä niitä tulevia projekteja ja  tehdä ihania kangaslöytöjä.

Toivoa sopii, että se varsinainen ompelu on myös sen verran mieluisaa, että tuolle varastolle tulee oikeasti jotain käyttöä (vähän jännittää kun peruskoulussa oikeastaan inhosin ompelua. Jotenkin se ompelukone oli vähän pelottava kapine ja surrutteli menemään niin että en itse meinannut pysyä perässä). Eilisestä kohtaamisesta saumurin kanssa jäi ainakin sellainen jännittynyt kutina, että tuskin maltan odottaa ensi viikon kurssikertaa. No, tunnustettakoon että olisi mulla oikeastaan kotonakin saumuri (äitini vanha). Siihen en täällä omin päin ole kuitenkaan uskaltanut koskea. Nössö mikä nössö.

Elämäni ensimmäiset miesten villasukat

Näitä sukkia ennen olen saanut valmiiksi yhdet villasukat… parisenkymmentä vuotta sitten. Että johan se oli aikakin lähteä tähän sukkabisnekseen.

Mies käyttää nykyään töissä aina villasukkia. Ja hän on työkavereidensa kanssa heittänyt huulta, että villasukkien värin pitää mätsätä paidan värin kanssa. Joten arvatkaapa vain, millaisen värimaailman sain kudottavakseni näihin elämäni ensimmäisiin miesten villasukkiin. Jep, musta tottakai. Toisaalta, voisiko olla suurempaa rakkaudenosoitusta kuin omalle kullalle joululahjaksi (joskin jälkikäteen) neulotut mustat villasukat.

p1018376-sukat-pien

Materiaali: Pirta Sukkalanka
Työvälineet: 3,5 mm ja 4 mm sukkapuikot
Ohje: Villasukat Novita 7 Veljestä Raita.

Käsialani on ilmeisesti hieman tiukahkoa, koska puikoissa sopivat tuntuivat olevan puolta numeroa isommat kuin ohjeessa. Kokeilin muuten alun perin tehdä tuon joustinneuleen niin, että värin vaihtumiskohdassa oli yksi kerros oikeaa, jolloin värin vaihtumisesta  ei olisi tullut tuollaista suhrua. Mutta se oikea neulos tuntui nurjalla puolella jotenkin epämiellyttävältä, joten tein sitten ihan vain perusjoustinneuletta.

Noin muutenkin pitäydyin ohjeessa, paras olla sooloilematta näiden käytännössä ensimmäisten sukkien kanssa. Muuten meni ihan mallikkaasti, mutta tuossa kantapäässä onnistuin jotenkin söhläämään pari ylimääräistä silmukkaa, eli reikien välttämiseksi poimin 16 silmukkaa puikoille 14 silmukan sijasta. Tiedä sitten mistä nekin repäisin. Noin muuten tuo kantapään teko olikin simppelimpää mitä olin ajatellut. Tuo nauhakavennus näyttää muuten jotenkin hassulta kun on tottunut näkemään sädekavennusta. Ehkä opettelen seuraavaksi tekemään sädekavennuksen. Ja vahvistamattoman kantapään.

Mitäpä tästä sen enempää runoilemaan. Yllättävän näppärästi tuota mustaa väriäkin neuloi ja kaikkineen sukat valmistuivat aika joutuisasti.

 

 

p1018393-sukat-pien

Hyvää mieltä käsintehdyillä

Joulun aikaan sitä huomaa, miten kiva on tehdä erilaisia käsitöitä lahjaksi. Mutta joulu on vain kerran vuodessa. Ja tuntuu hassulta keskittää läheisten ilahduttaminen vain jouluun (ja muutamien osalta lisäksi syntymäpäiviin). Monet tuntuvat aloittavan joululahjojen tekemisen heti tammikuussa. Mutta miksi ihmeessä odottaa jouluun asti?

Mielessäni on pyörinyt jo syksystä lähtien kaikenlaisia kivoja käsityöprojekteja, joiden tuotoksilla olisi niiiin kiva ilahduttaa lähimmäisiä. Mutta en malta kyllä odottaa ensi jouluun asti. Enkä toisaalta ehtinyt tehdä niitä tuohon juuri juhlimaamme jouluun kun olin niin hurahtanut joulukoristeisiin ja joulukalenterin pitämiseen täällä blogissa.

Joten siitä se ajatus sitten lähti. Mitäs jos ilahduttaisin jotakuta elämääni kuuluvaa ihmistä tämän alkaneen vuoden jokaisena kuukautena. Jollain pienellä tai isommalla itse käsin tekemälläni tuotoksella. Ihan ilman sen kummempaa syytä (syntymäpäivä-nimipäivä-mitä-näitä-nyt-on), ihan vaan kun haluan ilahduttaa juuri sitä ihmistä, juuri silloin. Ja käsintehdyllä koska niissä on aina ihan eri tavalla sitä tunnetta mukana.

Vitsi, joooooo, just niin mä haluun tehdä.

Ja mä olen nyt niin innostunut tästä että haastan kaikki tämän lukeneet mukaan! Ja haastakaa tekin vielä muita! Koska uskon, että tästä tulee takuulla hyvä mieli.

 

Ja tämän voi käsittää suppeasti koskemaan omaa lähipiiriä tai laajasti lähimmäinen-käsitteenä käsittämään vaikka koko maailman ihmiset (ja vaikka eläimet siihen päälle). Käsin tehdyssäkin vain mielikuvitus on rajana. Toisaalta, koska ajatus on ilahduttaa ja tuoda hyvää mieltä, niin täytyy muistaa olla myös armollinen itselle. Jos ei jonain kuukautena ehdi tai jaksa niin siihen ei onneksi maailma kaadu, kukaan ei jää paitsi kun ei edes tiennyt että hänelle oli kaavailtu ihanaa yllätystä.

 

Kuka lähtee mukaan?

Kirjoneulelapaset miehelle

Viimein pääsen esittelemään neulomiani joululahjoja. Ensimmäisenä niistä tärkeimmät, eli lapaset miehelleni. Näiden tekemisen aloitin ihan ensimmäisenä joululahjatyönä, siten niitä voitaneen pitää ensimmäisinä lapasinani yli 20 vuoden tauon jälkeen. Tosin, eivät kyllä valmistuneet ihan ensimmäisinä. Jos en ole kertonut tätä vielä riittävän monta kertaa niin kirjoneule ja minä ei oikein tulla juttuun.

pc288356-lapaset-pien

Mun oli alun perin tarkoitus tehdä ihan vaan mustat palaset, joissa on pari vihreää raitaa joustinneuleessa. Sitten aloin miettiä, että saahan niitä mustia lapasia kai kaupastakin. Ja törmäsin tuohon kirjoneulekuvioon. Yhtäkkiä olikin pakko tehdä lapaset tuolla kuviolla. Ja voi miten myöhemmin kirosinkaan koko ideaa. En mitenkään oppinut pitämään lankoja yhtä aikaa hyppysissäni, vaan tiputin aina toisen langan alas. Ei ollut järin nopeaa puuhaa.

Mitäs itse lopputuotoksesta on sanottavaa. No, nyt ehkä lopulta molemmissa peukuissa kulkee verikin (näytti jo vähän pahalta kun pari langankuljetusta oli jäänyt kireälle. Sain onneksi löyhdytettyä niitä). Logiikkavirheen johdosta tuonne tuli peukalokiilaan hassu pikku yksityiskohta. Eikä tuota nyt parhaalla tahdollakaan voi mitenkään tasaiseksi jäljeksi sanoa.

Olin muutes varma, että tuo vihreä loppuu kesken. Sitä oli vain yksi kerä ja yhden lapasen jälkeen jäljellä oli 24g. Ostin uuden kerä, vain huomatakseni lopussa että alkuperäinen kerä riittikin. Se oli ilmeisesti ollut 3g vajaa kerä.

Mutta niin, ovathan nuo kyllä oikeastaan aika kivan näköiset. Ja on niitä ainakin oikein pitkään, hartaasti ja tunteella tehty. Mitä muuta voi lahjalta toivoa.

pc288367-lapaset-pien

Materiaali: Drops Design Karisma
Työvälineet: 2,5 mm ja 3,5 mm sukkapuikot
Ohje: Silmukkamäärät, peukalokiila ja kärkikavennus Drops Design Winter comfort, muu omaa soveltamista.

 

Mies otti heti käyttöön. Ovat kuulemma lämpimät.

pc288346-lapaset-pien2

 

Harkinnassa: päiväkirjapeitto

Jossain somen ryhmässä näin pohdintaa siitä, että virkkaisi torkkupeittoon yhden rivin joka päivä. Siitä jäin pohtimaan. Mitä jos tekisi joka päivä torkkupeittoa niin, että käyttäisi aina sitä päivää kuvaavaa väriä. Siis että tekisi vähän niin kuin päiväkirjaa torkkupeittoon.

Jokaiselle värille olisi mietittynä omat merkityksensä (näitä värien merkityksiähän löytyy erilaisista teorioista vaikka mitä). Ja joka päivä sitten valitsisi peittoon sitä päivää jollain tavalla kuvaavan värin. Mustaa suruun, keltaista iloon, punaista rakkaudentäyteiseen päivään. Tai jotain.

Ei sen värin tarvitsisi kuvata sitä koko päivää, mutta että miettisi aina iltapuolella, että mikä tunne tai mielentila on jäänyt siltä päivää mieleen. Voisi olla mielenkiintoinen nähdä, että millainen kokonaisuus vuoden aikana syntyisi.

En pidä realistisena, että ihan aidosti joka päivä myös tekisi sitä torkkupeittoa. Mutta jos kirjaisi ainakin ylös kunkin päivän värin ja tekisi niin usein kun vaan suinkin ehtisi/viitsisi/jaksaisi. Tuo rivi kerrallaan ei mua ehkä niin nispaa. Mutta vaikka pieniä isoäidinneliöitä, jotka sitten yhdistäisi aikajanaksi.

Jotenkin tuo vähän kiehtoisi, että jossain kohtaa päivää tulisi vähän pysähdyttyä miettimään, että mikä sinä päivänä on ollut erityistä. Tässä kotonaollessa nimittäin päivät jotenkin puuroutuvat toisiinsa ja sitä elää vähän sumussa. Ja muutenkijn ehkä jää vähän omat mietteet ja tunteet sivuun.

Äh en mä tiedä. Voisihan sitä ainakin kirjata vähän juttua ylös tässä alkuvuodesta ja sitten tuossa vähän päästä hankkia langat jos inspis tosissaan kantaa.

Käsitöihin hurahtaneen joululahjat

Kinkku on melkein syöty, joten nyt lienee jo korkein aika palata  blogin pariin. Ihan ensimmäisenä haluan esitellä teille saamani ihanat käsityöaiheiset joululahjat (joulupukille lähti tänä vuonna melkoisen käsityöpainotteinen toivelista 😀 ).

pc288328-laukku-pien

Mieheltä sain neulontapainotteisen lahjan. Olen pärrännyt jatkuvasti hukassa olevien tarvikkeiden perään, joten tarvikelaukku oli enemmän kuin paikallaan (laukusta voisin kertoa hieman enemmän sitten kun olen ehtinyt sitä vähän enemmän käyttää). Puikkostopparit eivät lopulta olleet juuri sitä mallia, mitä kipeimmin kaipaan, mutta eiköhän noille käyttöä tule. Käteni syyhyävät puisten sukkapuikkojen testaukseen, mutta vielä on yksi kiireellinen työ kesken joka täytyy viimeistellä metallisilla.

Niin juu ja miehen lahjaan kuului myös lahjakortti ihanaan puiseen lankakulhoon. Toivottavasti niitä tulee taas pian myymälään.

pc288310-kulho-pien

Veljeltäni sain tämän ihanan sinisen lankakulhon. Ja kyllä, kulhoja tuli oikeastaan tarkoituksella kaksi. Teen usein kahdella värillä töitä ja koska teen useampaa työtä yhtä aikaa, en oikein viitsi käyttää tuota kulhon takaosassa olevaa reikää toiselle langalle.

Niin ja juu, kyllähän ne langat voi laittaa minkälaiseen kulhoon tahansa. Mutta kauneuden lisäksi olen todennut käytännöllisimmäksi hommata ihan tuollainen tarkoitukseen tehty kulho. Ilman tuota lovea tuntuu lankavyyhti vähän väliä pomppaavan pois kipostaan. Ja jostain syystä aiemmin kulhona käyttämäni kapistus päätyi taaperomme toimesta jatkuvasti keittiöön, mistä lie johtui:

 

pc288312-kattila-pien

 

pc288336-laukku-pienJa sitten on vielä tämä äitini kokoama ompelupaketti: itse tehty tarvikelaukku jossa oma kolonsa saksille, kangassakset, nuppineulatyyny nuppineulojen kera, neuloja sekä saumurineuloja (Kyllä, minulla on äitini vanha saumuri. Ja ei, en ole uskaltanut sitä toistaiseksi käyttää.). Minun olisi tarkoitus ensi viikolla aloittaa lastenvaatteiden ompelukurssi paikallisessa aikuisopistossa. Toivottavasti saadaan kuopuksen ruokailut hoidettua niin, että pystyn kurssille osallistumaan täysipainoisesti. On meinaan aikatavalla tullut kankaitakin jo hommattua tyttöjen vaatteisiin. Saumurin kaveriksi olisi tarkoitus ostaa kotiin myös ompelukone. Jännityksellä muutes odotan kurssin alkua. Olen nimittäin kouluaikoina inhonnut ompelua, saa nähdä olenko sinut ompelukoneen kanssa näin vuosia myöhemmin.

Luukku 24: Se on joulu ny!

Nyt se jouluaatto viimein koitti. Ja sitä myötä aukesi joulukalenterin viimeinen luukku. Koska nyt on jo aika rauhoittua joulunviettoon niin tälle päivälle en ole varannut enää uutta ohjetta (eikös se vanha sääntö ole, että joulunpyhinä ei saa tehdä edes käsitöitä?). Sen sijaan tunnelmoin hieman meidän joulukoristeilla. Jos kuitenkin kätesi syyhyävät vielä jouluisten käsitöiden kimppuun, rullaile loppuun. Olen sinne listannut joitain sellaisia jouluisia töitä, jotka merkitsin itselleni työlistalle.

pc238081-tonttuja-pien

Tänä vuonna tekemäni tonttu sai seurakseen vuosia sitten keramiikkapajalla tekemäni tonttuset. Samaa tyyliä on havaittavissa. Noita keramiikkatonttuja olen muutes haaveillut tekeväni lisääkin, jospa vaikka joku vuosi voisin meidän tyttöjen kanssa mennä vähän taiteilemaan savesta kaikkea kivaa.

 

pc238091-tonttuu-pien

Sitten on tietenkin tämä suosikkini, tonttu pottunokaksi nimetty tonttunen.

 

pc238090-koristeita-pien

Hyllyn päältä löytyy myös äitini vuosia sitten tekemät tonttu ja enkeli. Olen tainnut tuon tonttujen muotokielen periä jo äidinmaidossa.

 

pc238086-tonttuset-pien

Ja sitten on myös tämä äitini tekemä tonttupari vm. -88.

 

pc238079-kuusi-pien

Ja sitten tietenkin se joulukuusi. Joku on kenties kummastellut kun kaikki joulukuusenkoristeeni on tätä ennen kuvattu ulkona. No, osasyynä tietty se, että meillä on tapana koristella kuusi vasta aattona. Tänä vuonna kuusi tuotiin (=koottiin, tuo on tyyliä ikea, eli moooonesta osasta koottu, hyvä että ei neulasia tarvinnut itse liimailla) jo aatonaattona niin pääsin kokeilemaan koristeita siihen.

Kuusessa on tietty neulottuja koristepalloja, ja toisenlaisiakin koristepalloja, virkkaamalla tuunattu pallo, lumihiutaleita, ja toisenlaisiakin lumihiutaleita, virkattuja pipariukkoja, virkattu sydän, virkattu ja huovutettu sydän, sekä lintunen. Kuvasta unohtui enkelit. Ja virkattu lintu on kanssa jossain taaperon leikeissä. Ja ne pöllöt kanssa.

Yllättävän paljon noita koristeita lopulta tuli kuuseen. Toinen puoli tosin jäi vielä paljaaksi, mutta tästä edestä näyttää jo ihan hauskalta. No, puuttuuhan tuolta latvasta tähti. Ja jonkunmoisia nauhojakin voisi olla. Ja ja ja… mutta ensi vuonna sitten.

Ensi vuodelle on työlistalla niinikään:

Nyt on kuitenkin aika toivotella hyviä ja rauhaisia jouluja! Minäkin siirryn tästä blogin ääreltä joulun viettoon ja palailen sitten joulun jälkeen taas asiaan. Hyvää joulua kaikille!

Luukku 23: Tonttu

Tämän päivän luukusta paljastuu sympaattinen isonenäinen tonttu. Kuten viimeksi uhosin, toteutin tontun tällä kertaa niin, että sille ei tarvinnut kirjoa kasvoja. Kas kun tällä tontulla on pipo niin syvällä, että hyvä kun nenä näkyy.

pc217995_tonttupn_pien

Koko: Vartalon korkeus n. 8 cm, halkaisija n. 7,6 cm. Pipon pituus n. 39 cm.
Materiaali: Harmaata 8-säikeistä sukkalankaa (itsellä Pirta Sukkalanka), Punaista Nordic Wool -lankaa n. 25g sekä pieni määrä valkoista Novita Nalle -lankaa.
Työvälineet: 2,5 mm ja 3,5mm virkkuukoukku sekä 4 mm sukkapuikot, kuivattuja herneitä tontun vartalon täytteeksi sekä vanua nenän ja pipotupsun täytteeksi.
Ohje: oma, ks alla.

Tästä tontusta tuli välittömästi oma suosikkini. Pottunenä saa täydet sympatiani ja tykkään kun tuo roikkuva pipo rikkoo rajoja. Kotinsa tämä sai meidän olohuoneen kirjahyllystä.

Tämä postaus on muutes osa Käsityöblogit-facebookryhmän joulukalenteria. Eilinen luukku avautui Punatukka & kaksi karhua -blogissa (aiiiivan ihastuttavat jouluvaatteet lapsille, voi kun omistaisin jo sen ompelukoneen!). Huomisen luukun löydät Omin käsin -blogista, voi mitähän ihanaa sieltä paljastuu!

 

Ohje

Tontun vartalo
Virkataan 3,5 mm virkkuukoukulla harmaasta sukkalangasta. Virkataan spiraalina siirtyen aina seuraavaan kerrokseen ilman piilosilmukoita tmv.

1. krs: virkkaa lankalenkkiin (ohje esim. täällä) 6 ks = 6s
2. krs: virkkaa jokaiseen silmukkaan 2ks: = 12s
3. krs: virkkaa *1ks, 2ks samaan silmukkaan *, toista kerros loppuun = 18s
4. krs: virkkaa *2ks, 2ks samaan silmukkaan *, toista kerros loppuun = 24s
5. krs: virkkaa *3ks, 2ks samaan silmukkaan *, toista kerros loppuun = 30s
6. krs: virkkaa 1ks jokaiseen silmukkaan = 30s
7. krs: virkkaa *4ks, 2ks samaan silmukkaan *, toista kerros loppuun = 36s
8. krs: virkkaa 1ks jokaiseen silmukkaan = 36s
9. krs: virkkaa *5ks, 2ks samaan silmukkaan *, toista kerros loppuun = 42s
10. krs: virkkaa 1ks jokaiseen silmukkaan = 42s
11. krs: virkkaa *6ks, 2ks samaan silmukkaan *, toista kerros loppuun = 48s
12.-20. krs: virkkaa 1ks jokaiseen silmukkaan =48s
21. krs: virkkaa *6ks, 2ks yhteen *, toista kerros loppuun = 42s
22. krs: virkkaa 1ks jokaiseen silmukkaan = 42s
23. krs: virkkaa *5ks, 2ks yhteen *, toista kerros loppuun = 36s
24. krs: virkkaa 1ks jokaiseen silmukkaan = 36s
25. krs: virkkaa *4ks, 2ks yhteen *, toista kerros loppuun = 30s
26. krs: virkkaa 1ks jokaiseen silmukkaan = 30s
27. krs: virkkaa *3ks, 2ks yhteen *, toista kerros loppuun = 24s. Täytä pallo kuivatuilla herneillä.
28. krs: virkkaa 1ks jokaiseen silmukkaan = 24s
29. krs: virkkaa *2ks, 2ks yhteen *, toista kerros loppuun = 18s
30. krs: virkkaa 1ks jokaiseen silmukkaan = 18s
31. krs: virkkaa *1ks, 2ks yhteen *, toista kerros loppuun = 12s. Lisää vielä vähän herneitä.
32. krs: virkkaa *2ks yhteen*, toista kerros loppuun = 6s. Päättele

 

Tontun nenä
Virkataan 2,5 mm virkkuukoukulla valkoisesta Novita Nalle -langasta. Virkataan spiraalina siirtyen aina seuraavaan kerrokseen ilman piilosilmukoita tmv.

1. krs: virkkaa lankalenkkiin (ohje esim. täällä) 6 ks = 6s
2. krs: virkkaa jokaiseen silmukkaan 2ks: = 12s
3. krs: virkkaa *1ks, 2ks samaan silmukkaan *, toista kerros loppuun = 18s
4. krs: virkkaa 1ks jokaiseen silmukkaan = 18s
5. krs: virkkaa *2ks, 2ks samaan silmukkaan *, toista kerros loppuun = 24s
6-8. krs: virkkaa 1ks jokaiseen silmukkaan = 24s
9. krs: virkkaa *2ks, 2ks yhteen *, toista kerros loppuun = 18s
10. krs:  virkkaa 1ks jokaiseen silmukkaan= 18s
11. krs: virkkaa *1ks, 2ks yhteen *, toista kerros loppuun = 12s. Täytä vanulla.
12. krs: virkkaa *2ks yhteen*, toista kerros loppuun = 6s. kiristä lenkki (jätä lankaa yhdistämiseen).

 

Pipon tupsu
Virkataan 2,5 mm virkkuukoukulla valkoisesta Novita Nalle -langasta. Virkataan spiraalina siirtyen aina seuraavaan kerrokseen ilman piilosilmukoita tmv.

1. krs: virkkaa lankalenkkiin (ohje esim. täällä) 6 ks = 6s
2. krs: virkkaa jokaiseen silmukkaan 2ks: = 12s
3. krs: virkkaa *1ks, 2ks samaan silmukkaan *, toista kerros loppuun = 18s
4-7. krs: virkkaa 1ks jokaiseen silmukkaan = 18s
8. krs: virkkaa *1ks, 2ks yhteen *, toista kerros loppuun = 12s. Täytä vanulla.
9. krs: virkkaa *2ks yhteen*, toista kerros loppuun = 6s. Kiristä lenkki (jätä lankaa yhdistämiseen).

 

Pipo
Neulotaan 4 mm sukkapuikoilla Novita Nordic Wool -langasta. Neulotaan suljettuna neuleena sileää neuletta, eli aina oikeaa.

Luo 60 silmukkaa neljälle sukkapuikolle. Neulo 4krs sileää. Tämän jälkeen kavenna neljä kertaa joka toisella kerroksella 4s (2s puikolla 1 ja 2s puikolla 4). Tämän jälkeen kavenna joka 6. krs 2s kunnes työssä on 10s (tee kavennukset puikon 1 alussa ja puikon 4 lopussa). Neulo vielä 5krs ja kavenna 4s (joka puikolla 1s). Neulo vielä 3krs, vedä lanka loppujen silmukoiden läpi. Päättele.

 

Viimeistely
Kiinnitä nenä tontun vartaloon. Kiinnitä tupsu pipoon.

Luukku22: Kun joulukuusi asukit sai

Pienet veikeät yksityiskohdat ovat mielestäni yksi sisustamisen kivoimmista jutuista. Ja tämän kun yhdistää siihen, että olen jo monena vuotena pohtinut, että miksi kuusi koristellaan vain ulkoreunoistaan niin:

pc217937-pollot2-pien

Koko: Leveys n. 5cm, korkeus isommalla n. 6,5 cm ja pienemmällä n. 5,5 cm.
Materiaali: Esim. harmaata sukkalankaa (itsellä Pirta Sukkalanka), valkoista, mustaa ja punaista Novita Nalle-lankaa tai vastaavaa
Työvälineet: 3,5 mm ja 3mm virkkuukoukku
Ohje: Jonkunlaiset askareet -blogin Johannan pöllöohje mukaillen 

Kyllä, meidän joulukuuseen muutti pöllöpariskunta. Tai no, olisi muuttanut jos ei joku nuori lintuharrastaja olisi niitä adoptoinut omikseen (enkä niitä taida nyt koristetarkoitukseen väkisin ottaa. Olisi nimittäin semisti kiva jos kuusi ei kovin montaa kertaa kaatuisi joulun aikana).

Tarkoitusta varten etsin netistä sopivan pienen pöllöohjeen ja löysin Jonkunlaiset askareet -blogista veikeät pikkupöllöt. Mukailin tuota hieman omiin tarkoituksiin ja omille materiaaleille sopivaksi.

Vartalon tein harmaasta sukkalangasta 3,5 mm koukulla ohjeen mukaan muuten, mutta isossa pöllössä tein kolme ylimääräistä kerrosta täydellä silmukkamäärällä ja lopussa taisi tulla yksi ylimääräinen kerros. Pienemmässä tein yhden ylimääräisen silmukkakerroksen täydellä silmukkamäärällä. Lisäksi viimeisen kerroksen tein niin, että yhdistin etu- ja takakappaleen toisiinsa kiinteillä silmukoilla erivärisellä langalla.

Siivissä lähdin myös hieman omille poluilleni. Ne tein harmaasta sukkalangasta 3,5 mm koukulla näin: 1krs: virkkaa lankalenkkiin 6 ks = 6s, 2. krs: virkkaa jokaiseen silmukkaan 2ks: = 12s, 3. krs: virkkaa jokaiseen silmukkaan 1ks: = 12s. Viimeisessä kerroksessa eriväristä lankaa.

Ohjeessa käytetään silmissä valkoista huopaa ja turvasilmiä, mutta itse korvasin ne langalla. Tein kolmen kerroksen virkatut kiekot valkoisesta Novita Nalle-langasta: 1krs: virkkaa lankalenkkiin 6 ks = 6s, 2. krs: virkkaa jokaiseen silmukkaan 2ks: = 12s, 3. krs: virkkaa *1ks, 2ks samaan silmukkaan *, toista kerros loppuun = 18s. Sitten kieputtelin ensimmäisen kerroksen päälle mustaa Novita Huvila -lankaa. Pienemmässä pöllössä jatkoin vielä lopuksi valkoisella virkaten muutaman kiinteän silmukan että sain silmästä pyöreän näköisen.

Jos pöllöt sinänsä eivät joulukuusessa majaillessaan ole riittävän jouluisia niin näille kavereillehan saa näppärät joulupipot aiemmin käyttämälläni lankahattu-ohjeella. Kas näin:

 

pc217968-pollot3-pien

 

Näissä on kyllä vain jotain niin perin juurin söpöä. Mitähän muuta sitä voisi virkkailla asumaan kuuseen…. 🙂 🙂

pc217933-pollot1-pien