Välillä kannattaa laskea virkkuukoukku/puikot hetkeksi alas ja siirtyä valmistamaan jouluherkkuja, mieluusti mahdollisimman monen sukupolven yhteisenä projektina (meillä leivontatalkoisiin osallistuivat 6kk ja 2v2kk tyttäreni, minä sekä äitini).
Perinteisille piparkakuille vaihtoehdon tarjoavat valkoiset piparkakut. Monia erilaisia ohjeita näihin yksinkertaisiin herkkuihin löytyy netistä. Me kuitenkin käytimme äidinäitini keittokirjasta löytyvää reseptiä (Koskimies, H. & Somersalo, E (1952). Keittotaito):
Okei, margariinia ei kyllä tullut pestyä, mutta noin muuten teimme piparkakkumme yllä olevan ohjeen mukaisesti. Paistoimme piparkakkuja 200 asteessa noin 8 minuuttia.
Lisäksi koristelimme osan piparkakuista mantelirouheella: siveltiin ensin kananmunaa piparkakun päälle ja sen jälkeen ripottelimme mantelirouhetta. Kas näin:
Pari vinkkiä valmistukseen: kannattaa laittaa kaikki jauhot vaikka leivonta ei tapahtuisi samantien. Ja ei kannata pitää taikinaa lämpimässä turhan kauaa ennen leivontaa.
Olen aina sanonut, että ei ole piparkakkutaikinan voittanutta. No, näiden valkoisten piparkakkujen taikina vei tänä vuonna kyllä voiton. Jos olemme rehellisiä niin yksi puolikas annos taikinaa tehtiin jo pari viikkoa sitten. Kun leivontahetki koitti niin 3/4 taikinasta oli kadonnut parempiin suihin. Vaan eipä haitannut kun tuo taikina ei ollut leivontakelpoista: jauhoja oli liian vähän / taikina oli ollut liian kauan jääkaapissa / taikina oli lämmennyt liian pitkään / mitä ikinä, taikina otti niin tiukkaan kiinni pöytään ja kaulimeen, että ei auttanut muu kuin syödä se loppukin taikina. ”Voi harmi”.
Yllätyksekseni myös valmiit tuotteet olivat oikein maistuvia, mantelirouheella tai ilman (peruspipareita tehtäessä olen yleensä syönyt oman osuuteni taikinana).
